Видео

On niin monitulkintainen kommentti etten ole varma onko kehu vai moite :-) Mutta hyvä muistutus että netissä (ja muuallakaan) ei pidä uskoa sokeasti mitään. Tiedot on hyvä tarkistaa useammasta lähteestä. En ole edes oikea historiantutkija, teen videoita ihan harrastuksena. Videolla ilmenee mielestäni hyvin selkeästi että käsikirjoitus perustuu johtolankoihin perustuviin päätelmiin. Aihetodisteet on kuitenkin aika vahvoja. Neuvostoliiton vakoilutroolarit on ilmiö jonka olen ihan itse nähnyt.

Näin maallikon mielestä ITO96 (BUK M1) luovuttiin hieman hätäisesti. Siinä oli kai ajatuksena että Hornetit huolehtivat korkeatorjunnasta. Ja päätös tehtiin aikana jolloin Eurooppa näytti siirtyneen ikuisen rauhan aikakauteen. Sinällään kiinnostavaa että sekä S-125 että BUK lasketaan "vain" keskikorkealle kantaviksi asejärjestelmiksi.

Ukrainan sota on osoittanut että kukaan tai mikään ei ole taistelukentällä turvassa. Ei panssarivaunut eikä lastensairaalat. Itsekkin olin yllättynyt että ukrainalaiset tuntuvat olevan ihan tyytyväisiä Leopard 1:een. Ilmeisesti se vähäinenkin panssarointi on kuitenkin parempi suoja kuin ei panssarointia ollenkaan.

​@@Satunnaistasotilashistoriaa silti se on nähty että länsimaiset tankit oikeasti paljon useammin pelastaa miehistön vaikka menevätkin lunariin osumasta.

Jossakin lähteessä mainittiin että se 120mm oli puhtaasti testiversio. Ase oli vakauttamaton, ja 120mm isompia ammukset mahtuivat vain tornin sisäiseen räkkiin. 100mm ja 120mm on rakenteellisesti hyvin erilainen kanuuna. Leo 1 taitaa olla sitä kokoluokkaa että aseen päivittäminen isompaan ei vain kannata.

Se ei _tietenkään_ ollut vakoilualus, vaan ihan pelkkä viaton "tekninen tutkimusalus"... Aihetodisteet ovat vahvat että hyökkääjä oli Israel, mutta väite käskystä "EI ELOONJÄÄNEITÄ!" ei ole järin uskottava. Onko sille mitään lähteitä? Minulla oli muistikuva että Pohjois-Korea olisi kaapannut saman aluksen myöhemmin, mutta se olikin USS Pueblo.

Nyt kun sanoit niin sadesää tuntuu sattuneen nimenomaan länsi-kaluston koeajoihin (Saurer ja Leo 1). On käynyt tuuri että sade ei ole estänyt esim dronen lennättämistä. Sinällään hyvä että videolla näkyy vähän huonompaakin keliä, sotilasajoneuvojen ajaminen ei sentään ole pelkkää auringonpaistetta.

Jos jossakin muussa minun videossa musiikki on ollut johdonmukaisempaa tai vähemmän kankeaa, niin se on ollut joko vahinko tai sattumaa. En ole järin musikaalinen, niin en hukkaa aikaani musiikin optimointiin kun siitä ei kuitenkaan tule kunnollista. Audion laatu ylipäätään on näiden videoiden suurin kompastuskivi.

Video ei kyllä tee oikeutta murinalle. Se on asia mikä kannattaa jossakin kokea.

Kerrohan miten hyvin tunnistettavia nuo videon blueprint-kuvitukset ovat? Jostakin syystä Leo 1 oli normaalia vaikeampi kuvittaa. Joissakin luonnoksissa se näytti liikaa Leo 2, toisissa sitten muistutti erehdyttävästi T-55/T-72.

Se Leopard 1a4 kyllä näyttää Leopard 2 se on kyl totta et näyttää liikaa

Spähpanzer Ru 251 oli se protyyppi malli josta tuli leopard 1

@@Jupukainen johtuu siitä että Leopard 1A3 ja 1A4 käyttää hitsattua tykkitornia eikä valettua. Se on isompi, sitä käytettiin myös alunperin ensimmäisessä Leopard 2 prototyypissä.

BTW huomasitko että videon esittely-kappale on nimenomaan RT:n versio?

Saatko koeajon järjestettyä? Tuosta ei taida olla muuta tietolähdettä kuin Wikipedia, ja ainoa(ko?) olemassaoleva yksilö on Venäjällä. En oikein näe että olisi aineksia videoon.

​@@Satunnaistasotilashistoriaa No miks siitä olis pakko koe ajo saada?

@@Veliponteva99 Virallinen vastaus: Koeajo eli ajoneuvoon omin käsin tutustuminen on oleellinen osa videota. Toisekseen koeajolla saa aika näppärästi hyvän määrän kuvitusmateriaalia. Ilman koeajoa tämäkin Leo 1 video olisi ollut lähinnä kokoelma netistä löytyneitä kuvia ja tietoja. Epävirallinen vastaus: Teen videoita ensisijassa omaksi ilokseni. Eli videoiden tekeminen on ollut hyvä tekosyy päästä koeajamaan ajoneuvoja ja näkemään paikkoja.

@@Satunnaistasotilashistoriaa No edellee maailma om täys vehkeitä joita pääsee vaa ajamaa harvat sekä valitut, niin miksi sitten tämä on poikkeus? Tuskinpa olet ajat BT-42 tankkia tai lentänyt Mig hävittäjää.

@@Veliponteva99 Parhaiten Object 279 kaltainen aihe voisi edetä jos löytyisi joku perehtynyt asianharrastaja joka auttaisi tietosisällössä ja jonka kautta löytyisi kohtuullinen määrä kuvitusmateriaalia.

Länsitankit eivät myöskään pärjää tornin heitossa T-72/T-80/T-90 kalustolle. Kyllä (modernit) länsitankit on parempia, mutta mitään mitään ihmeaseita nekään eivät ole. Dokumentoidut menetykset ovat liittyneet ennemminkin miehistöjen kokemattomuuteen.

@@Satunnaistasotilashistoriaa Kuka pitää sellaista tilastoa, mikä kertoo tankin miehistön kokemattomuudesta? Eikä sillä ole merkitystä, kun pst ohjauksesta tulee osuma, tai drone pudottaa ontelopanoksen heikosti panssaroidulle katolle.

@@user-lj5sx7bf8v Hassua kuinka ite näin joskus haastattelun Ukrainalaisilta tankkimiehistöltä. Ihan samaa totesivat kuin videossa, helppo käyttää, ketterä ja todella tarkka tykki. Automaattinen lataus vähentää yhden silmä- /käsiparin, vaikeampi tehä pikku näpräilyjä kentällä. Kevyempi? Leo 1 on kyllä yksi kevyimmistä "kunnon" taistelupanssarivaunuista. Pätee ehkä enemmän Leo 2, Abrams, ja Challenger tankkeihin. Samoin tuosta telojen pitävyydestä, pelkästään kuullut huonoa Abramsin teloista, en minkään muun.

@@Satunnaistasotilashistoriaa sinä olet herkkä hippiäinen, käyt klikkailemassa asiallisia viestejä poistettavaksi, mistä käy ilmi, että kirjoittelet itse täyttä pskaa.

Drone/tykistö/telamiinat. Länkkäri tankit ei kestä kenttäolosuhteita niin hyvin kuin venäläiset Länkkäri tankit taas on yleensä varustettu huippuluokan pimeä/lämpö tähtäimillä. mutta ukraina on saanut lähestulkoon vain karvalakki malleja. Yöllä paskassa kelissä länkkäri tankit on ylivoimaisia ja silloin niitä pitäisi käyttää eikä keskellä päivää

Olisin muuten kiinnostunut nimenomaan T-55M käyttökokemuksista. Jos viitsit niin laitatko joskus sähköpostia, yhteystieto löytyy tuolta: www.satunnaistasotilashistoriaa.fi/#contact

Toki olen kiinnostunut jos saat koeajon järjestettyä. Sturmi ja Sotka toki harkintalistalla, mutta itseä kiinnostaisi enemmän T-26 kaltainen vähemmän tunnettu työjuhta.

Onko Parolan panssarimuseo noin nuiva suostumaan yhteistyöhön? Luulisi että olisi heillekin hyvää pr:ää yhteistyö kanssasi. Kuitenkin kyseessä melkoisen laadukas ja suosittu youtube-kanava.

@@mtlb2674 Suurin este taitaa olla että teen videoita harrastuksena, en esim pysty arkipäivänä irroittautumaan kuvauksiin. Ja Parolan museolla on omakin RUclips-kanava, se ilmeisesti täyttää heidän tarpeet.

Tuosta t-26 vaunun kiinnostavuudeta olen ihan samaa mieltä. Tiedän kyllä niiden käytöstä hyökköysvaiheessa 1941 ja jonkin verran kesältä 44. Mutta mitä niillä tehtiin siinö välissä? BT-vaunujen pohjalta kehitettiin BT-42,oliko t-26 vaunuille olemassa omaa kehitysohjelmaa? Miksi ne edelleen kesällä 1944 olivat panssaridivisioonan pääkalustoa vaikka tiedettiin että ne olivat jääneet ajastaan reilusti jälkeen? Näihin jos joku osaa vastata niin olisin todella kiitollinen.

Totta. Saksan jaon yhteydessä rajalinjoja piirreltiin uusiksi isolla kädellä. Mm Puola siirtyi lännemäksi ja luotiin nykyinen Kalingrad.

No nuo sudetit ja itävallan irrotus on pikemminkin paluuta vanhaan sodan jälkeen, mutta Elsass ja Puolan muodostaminen on kyllä oma mielenkiintoinen tarinansa. Puolakin sai 1948 rantaa. Kaliningradkin oli niitä tilapäisiä alueita joiden olisi kaiken järjen mukaan lakata olemasta/liittyä Saksaan 1990 kun Saksat yhdistyivät... Mutta jotenkin vain unohtui... Kaliningrad, eli vanha saksalainen Tilsit.

Heh, eivät pärjää myöskään sorkkarautana tai vasarana MagLitelle! Olen kyseistä MagLiteä molempiin käyttänyt. Allekirjoittaneen kodinturva ei perustu taskulamppulla huitomiseen, mutta jos sellaisen haluaa back-up valaisimeksi ovenpieleen niin Valostoren valikoimista löytyy myös vastaavia MagLiteja.

@@Satunnaistasotilashistoriaa Mag laite on suunniteltu kestämään ainakin yhden sukupolven. Se on helppo huoltaa. Valokiila ja sen teho on loistava kompromissi jotta valokiila tunkeutuu sumun usvan sateen läpi ilman että se heijastuu takaisin. Se on paljon tärkeämpi ominaisuus kuin huippu kandelat. Valo ei näy eikä heijastu sivuille silloin sijaintisi jää epävarmaksi hyökkääjälle. Laite toimii vakio pyörö pattereilla joita on myynnissä joka paikassa ja niiden valmistus on vielä 50 vuoden päästä varma. Laite on täysin vesi tiivis ja toimii myös puolustus välineenä särkymättä tai polttimon hajoamatta. Ainoa negatiivinen seikka on hinta ja ehkä paino mutta siihen saa erilaisia kanto systeemejä.Mikään muu valaisin laite ei ole yhtä nerokas uusiin malleihin tulee kuulemma GPS paikanin hätätilanteessa .Se on sitten jo kokolailla valmis laite.

Hyvä huomio. Valokuria ei saa rikkoa vaikka olisi kuinka hieno taskulamppu. Tuossa otsalampussa ei ole edes punavalo-toimintoa, mutta taskulampussa on.

@@Satunnaistasotilashistoriaa Edes punaista valoa ei nykyseltään saa valokurin aikana käyttää

Sain valokuvan Leo 2 ratista, äkkiseltään näyttää että pahimmat ongelmat on korjattu.

@@effexon Ei oo oikee tykki

Väittäisin että aika teoreettinen mahdollisuus että pystyisi keskittämään riittävästi polttopulloja yhden panssarivaunun kimppuun. Korean sodassa ainakin pysäyttivät panssarivaunuja napalm-pommituksilla, mutta siihen tarvitaan satojen litrojen säiliö. Yksittäinen polttopullo tai kymmenenkään ei riitä kuin sokaisemaan.

@@Satunnaistasotilashistoriaa Voisi olettaa tosiaan että tuolta 80+ vuoden sodasta olisi sen verran opittu että polttopulloilla ei aivan niin hyvin saa pahaa aikaan enää tankkien kanssa. Toisaalta Venäjä nyt käyttääkin kohta niitä 80+ vuotta vanhoja tankkeja, että otan sen verran takaisin.

Palaute vastaanotettu. Tekemisestä varmaan näkyy etten ole puhetyön ammattilainen, mutta tällä mennään mitä on annettu.

@@Satunnaistasotilashistoriaa Onhan tämä harrastusprojektiksi upea suoritus ja hieno kokonaisuus. 👌 Kiinnittämällä huomiota näihin pikkuseikkoihin ja oikeakielisyyteen, tulee lopputuloksesta vielä pari pykälää laadukkaampi.

​@@Satunnaistasotilashistoriaa Kyllä Lepardi ihan käypä nimi tuolle omasta mielestä on 👍

Kuski on kyllä yleensä parhaiten perillä siitä milloin kulkupeli osuu hampaat hajottavaan esteeseen. Mikäänhän ei toki ole mahdotonta, mutta voisin sanoa, että aika tuhdisti pitää ajajan olla päissään, että tästä muodostuisi ongelma.😅

Ymmärtääkseni lataajalla on suurin riski kolhia itseään ajossa, kosja joutuu liikkumaan jonkin verran. Johtaja, ampuja ja ajaja ovat aika tiiviisti paikallaan.

@@Satunnaistasotilashistoriaa näinhän se on. Lataajan työ vaatii kuitenkin osan ajasta molempien käsien käyttöä ampumatarvikkeen käsittelyssä ja jos vaunu tekee yllättävän liikkeen tuona aikana, tulee kypärälle tosi nopeasti käyttöä.(:

Epätodennäköistä. Venäjä osoittautui Ukrainassa paperitiikeriksi, eivät pysty sataan vuoteen haastamaan länsimaita.

@@tapio_m6861 Kyllä lähtee ja on ihan muutamalla pultilla kiinni

Halliolosuhteissa Leo 2 voimansiirtopaketti irtoaa vartissa jos kiirehtii

@@TheAllAroundMan Mahtava systeemi, on ne miettineet asian loppuun saakka. Pääsee tankki pikaiseen takaisin rymyämään.

Vaikea kuvitella että PV tekisi yhteishuolto-sopparia jonkun pienyrittäjän kanssa. Liian kankea organisaatio sellaiseen.

@@Miko19691 taitaa nykyään olla Millog oy, joka hoitaa PV:n raskaan kaluston huollon.

PV ei huolla vaunuista itse muuta kuin ns. kenttähuollot eli sen mitä panssarimekaanikot tai vaunumiehistö pystyy itse tekemään, varikkotasoiset menee Millogille jolle valtio päätti 2000-luvun alkupuolella ne ulkoistaa.

Kyllä tuo aika pitkälle oli saksalainen ajatusmalli.

Liikkuvuus on tainnut olla saksalaisen panssarivaunu-strategian ydin kutakuinkin aina.

Tältä istumalta tulisi mieleen juuri tuo Ranskan ATX-30 ja Itävallan Kurassier. Sitten joillakin mailla oli old-school tank destroyer rengasajoneuvoja, esim Italian Centauro. Laajemmin miettien voisi pohtia että jokainen IFV sopisi jotenkin määritelmään: Panssarointia kevennetty, mutta liikkuvia ja taistelukykyisiä.

Esim nato puolella. Ranskalaiset muistaakseni pääty ihan samaan ratkaisuun kuin saksalaisen, kun taas Jenkit ja Britit jatkoi "paksut vaunut" linjalla erinäisistä aseteknisistä ja sotahistorian aiheuttamista neurooseista johtuen.

Jenkeillä oli se M551 Sheridan, jonka runko oli alumiinia. Se ei kuitenkaan ollut MBT, vaan panssaroitu tiedusteluajoneuvo. Sitä ei pidetty kovin onnistuneena konseptina ja korvattiin Strykerillä johon oli asennettu järeä tykkitorni. Sekään ei kyllä ollut käytössä kovin pitkään.

Sähköautoissakin laittavat saundia sinne sisälle niin jos sähkötankeissakin poppivehkeistä vähän tunnelman luojana murinaa?

Se olisi välitön myyntihitti. Paraateissa kansalaiset ja media ihastelisi vain matalaa dieselin murinaa, mahdolliset tekniset puutteet jäisivät tyystin sivurooliin.

Onkohan se ollut niin että tuo ergonomia ei ole sellanen selvästi määriteltävä ominaisuus jolla voi leuhkia ja varsinkin kun nämä jotka tuolla näitä tilaili ja suunnitteli ei ikinä joutuneet viettämään vuorokausia niiden sisällä niin siitä ei sitten niin välitetty.

@@juhopuhakka2351 Eikä ollut nettiä, niin pääsi kertomaan korkeintaan naapureille. Nehän ei voimaloita ostele, niin ei mainehaittakaan ole esteenä paskuuden markkinoinnille.

Ergonomiaa kyllä tulisi jos siellä pitäisi puoluejohtajan kontata 😅

Eihän näitä Neuvostoliitossa ole suunniteltu.😅

@@ahk308videolla verrataan erikseen ergonomiaa t-55:seen.

Sounds like something that resulted from still having WWII era people working on the project.

The advantages of the power package are very obvious: It makes maintenance significantly easier. But it has also caused some compromises in the structures. That is a good example that everything always has its advantages and disadvantages.

compatible with some electric plans to swap whole battery (in trucks, heavier vehicles) :D

@@effexon Good point, I hadn't thought of that.